Lion’s Mane eli siiliorakas

Lion’s Mane eli siiliorakas – ”Japanilainen yamabusiitake”, ”Pompom-sieni” on sienimaailman ykkösvalinta, mikäli ajatellaan aivojen toimintaa. On olemassa useita tieteellisiä tutkimuksia, joissa Lion’s Manea tarkastellaan aivojen tasapainottajana ja stressin lievittäjänä. Sen katsotaan myös lisäävän tuottavuutta ja keskittymistä. Japanilaiset kutsuvat sitä ”Yamabushitakeksi” tai ”vuorimunkkisieneksi”. Munkkien tiedetään keittäneen sienestä teetä auttaakseen itseään keskittymään paremmin meditaatioiden aikana.

Lion’s Mane tunnetaan myös nimellä Hericium erinaceus. Se on syötävä sienilaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja Euraasiasta. Se on nimetty sen pitkien piikkirivien mukaan, jotka muistuttavat leijonan harjaa tai korallia.

Aivojen toiminnan tehostaminen: Tutkimukset ovat osoittaneet, että Lion’s Mane -sienen nauttiminen voi parantaa eläinten ja ihmisten kognitiivista toimintaa sekä muistia. Lion’s Manen hedelmärungosta uutettujen yhdisteiden on havaittu testeissä edistävän hermokasvutekijän (NGF) biosynteesiä jyrsijöiden keskushermoston soluissa, sekä hermoyhteyksien kasvua ja muodostumista.

Lion’s Mane -sieni sisältää tulehdusta ehkäiseviä yhdisteitä, jotka voivat auttaa vähentämään tiettyjen kroonisten sairauksien riskiä. Jotkut tutkimukset osoittavat, että Lion’s Mane voi auttaa alentamaan verenpainetta ja kolesterolitasoa, mikä voi auttaa vähentämään sydänsairauksien riskiä.

Korkean beetaglukaanipitoisuutensa ansiosta Lion’s Mane -sieni voi auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää , mikä helpottaa infektioiden ja sairauksien torjuntaa. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että Lion’s Manen nauttiminen voi auttaa vähentämään painoa ja parantamaan aineenvaihduntaa, sekä parantamaan glykeemistä indeksiä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sienten polysakkaridit voivat jopa auttaa Alzheimerin ja Parkinsonin taudissa hidastamalla taudin etenemistä, parantamalla kognitiivisia kykyjä ja vähentämällä oksidatiivista stressiä.

Suurin osa Lion’s Mane -sienen terveyshyötyjä koskevista tutkimuksista on kuitenkin toistaiseksi tehty vain eläimillä tai soluviljelmillä ja lisää tutkimusta tarvitaan näiden mahdollisten hyötyjen vahvistamiseksi ihmisillä.